1942.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu–maaliskuu

2. tammikuuta – Japanin joukot valloittivat Manilan.
7. tammikuuta – Bataanniemen saarto alkoi.
11. tammikuuta – Japani julisti sodan Alankomaille ja hyökkäsi Alankomaiden Länsi-Intiaan.
11. tammikuuta – Japanilaiset valloittivat Kuala Lumpurin.
17. tammikuuta – 19 henkilöä kuoli ja yli 30 loukkaantui pikajunan ja tavarajunan törmäyksessä Iitin Kausalassa.
19. tammikuuta – Japanilaiset hyökkäsivät Burmaan.
20. tammikuuta – Wannseen konferenssi Berliinissä päätti pakkosiirron ratkaisuksi "juutalaisongelmaan".
25. tammikuuta – Thaimaa julisti sodan Yhdysvalloille ja Britannialle.
26. tammikuuta – Ensimmäiset yhdysvaltalaisjoukot saapuivat Eurooppaan Pohjois-Irlantiin.
11.–13. helmikuuta – Channel Dash (myös Unternehmen Cerberus): Kriegsmarinen alukset Scharnhorst, Gneisenau, Prinz Eugen ja joukko pienempiä aluksia palasivat satamiinsa Saksaan Brestistä Englannin kanaalin läpi.^[1]
15. helmikuuta – Singapore antautui japanilaisille.
19. helmikuuta – Noin 150 japanilaista konetta teki iskun Darwiniin Australiaan.
22. helmikuuta – Roosevelt määräsi kenraali Douglas MacArthurin vetäytymään Filippiineiltä yhdysvaltalaisjoukkojen puolustuksen romahdettua.
22. helmikuuta – Akateeminen Karjala-Seura vietti 20-vuotisjuhlansa Äänislinnassa (Petroskoissa).
23. helmikuuta – Japanin I-vene ampui 16 kranaattia öljynjalostamoon Santa Barbarassa Kaliforniassa.
24. helmikuuta – Turun hovioikeus tuomitsi SDP:n oppositioryhmän eli niin sanotut kuutoset valtiopetoksen valmistelusta kuritushuoneeseen. Poliittinen vasemmisto paheksui päätöstä.
27. helmikuuta – Ensimmäinen Yhdysvaltain lentotukialus, USS Langley, upposi japanilaishyökkäyksessä.
28. helmikuuta – Sisäministeriö päätti, ettei ns. kuutosten tapauksesta saanut keskustella julkisesti.
3. maaliskuuta – Kirjailijat Raoul Palmgren ja Arvo Turtiainen pidätettiin ja tuomittiin sotilaskarkuruudesta ja valtiopetoksesta pitkiin kuritushuonerangaistuksiin.
8. maaliskuuta – Hollantilaisjoukot antautuivat Jaavalla japanilaisille.
8. maaliskuuta – Japani valloitti Rangoonin Burmassa.
23. maaliskuuta – Japanilaiset valloittivat Andamaanit.
28. maaliskuuta – Operaatio Sotavaunut: Brittikommandot tuhosivat saksalaisten miehittämän St. Nazairen kuivatelakan Ranskassa.
28. maaliskuuta – Suomalaiset valtasivat Suursaaren.

muokkaa Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Suomi siirtyi ensimmäistä kertaa kesäaikaan. Käytäntöä ei kuitenkaan jatkettu seuraavana vuonna.
9. huhtikuuta – Viimeiset yhdysvaltalais- ja filippiiniläisjoukot antautuivat japanilaisille Bataanin niemimaalla Pohjois-Filippiineillä. "Bataanin kuolemanmarssi" alkoi.
4.–8. toukokuuta – Korallimeren taistelu, toinen suuri lentotukialusten välinen taistelu ja ensimmäinen, jossa taistelevat laivastot eivät olleet näköetäisyydellä toisistaan.
6. toukokuuta – Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot antautuivat Filippiineillä.
10. toukokuuta – Marsalkka Mannerheim myönsi Suomen äideille vertauskuvallisesti vapaudenristin.
12. toukokuuta – 28. toukokuuta – Toinen Harkovan taistelu: Neuvostoarmeija aloitti suurhyökkäyksen Itä-Ukrainassa Timošenkon viiden armeijan vahvuisella kaakkoisrintamalla. Neuvostoliitto menetti lopputuloksena neljännesmiljoonan joukkoja ja 1200 panssarivaunua.
4.–7. heinäkuuta – Midwayn taistelu.
4. kesäkuuta – Marsalkka C. G. E. Mannerheim täytti 75 vuotta. Tasavallan presidentti Risto Ryti myönsi hänelle Suomen marsalkan arvonimen. Saksan johtaja Adolf Hitler saapui tapaamaan Mannerheimia.
9. kesäkuuta – SS ja Gestapo polttivat Lidicen kylän kostoksi Reinhard Heydrichin murhasta.
28. kesäkuuta – Saksalaisten kesäoffensiivi, Fall Blau, alkoi Etelä-Venäjällä kohti Kaukasiaa, Volgaa ja Stalingradia.

muokkaa Heinäkuu–syyskuu

1.–27. heinäkuuta – Ensimmäinen El Alameinin taistelu.
16. heinäkuuta – Pierre Lavalin Vichyn Ranska kokosi 13 000–20 000 juutalaista Vél d’Hiv'lle.
18. heinäkuuta – Ensimmäinen Messerschmitt Me 262:n koelento suihkumoottoreilla.
19. heinäkuuta – Atlantin taistelu: Karl Dönitz määräsi sukellusveneet vetäytymään Yhdysvaltain rannikolta saattueiden vuoksi.
22. heinäkuuta – Varsovan gheton tyhjennys alkoi.
29. heinäkuuta – natsijohtaja Heinrich Himmler vieraili Suomessa.
7. elokuuta – Guadalcanalin taistelu alkoi Yhdysvaltain merijalkaväen noustessa maihin Guadalcanalilla Salomonsaarilla.
8. elokuuta – Washington, DC:ssa teloitettiin kuusi henkilöä sabotaasin suunnittelusta.
8. elokuuta – "Quit India": Intian kongressin komitea vaati Intian välitöntä itsenäisyyttä. Mohandas Gandhi, Jawaharlal Nehru ja muut kongressipuolueen johtajat pidätettiin seuraavana päivänä ja puolue kiellettiin. Mielenosoituksissa pidätettiin kaiken kaikkiaan 90 000 ihmistä.
16. elokuuta – Operaatio Wunderland, saksalaisten alusten hyökkäys Jäämerelle kuljetuksia vastaan käynnistyi. Taskutaistelulaiva Admiral Scheer purjehti Narvikista kohti Karanmerta.
19. elokuuta – Dieppen maihinnousu, jossa kaatui, katosi tai haavoittui 4 384 liittoutuneiden sotilasta.
23. elokuuta – Luftwaffen ilmahyökkäys muutti Stalingradin raunioiksi. 80 % kaupungista tuhoutui.
7. syyskuuta – Neuvostoliittolaisten Suomeen desanttina lähettämä Kerttu Nuorteva pidätettiin Helsingissä.
11. syyskuuta – Suomen Leijonan ritarikunta perustettiin.

muokkaa Lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Ensimmäinen V-2-laukaisu avaruuteen Peenemündesta Saksasta.
23. lokakuuta–4. marraskuuta – Toinen El Alameinin taistelu: Rommelin johtamat saksalaiset vetäytyivät lopuksi.
6. marraskuuta – Joukko Suomen Saksalle luovuttamia juutalaisia kuljetettiin S/S Hohenhörnillä Tallinnaan.
8. marraskuuta – Torch: Yhdysvaltain ja brittien joukot nousivat maihin Ranskan Pohjois-Afrikassa.
8. marraskuuta – Venäläinen pommikone pudotti kaksi pommia Erottajalle Helsingin keskustaan. 50 ihmistä kuoli ja yli sata loukkaantui. Ilmahälytystä ei ollut ehditty antaa ajoissa.
10. marraskuuta – Saksan joukot miehittivät Vichyn Ranskan amiraali François Darlanin tehtyä aselevon liittoutuneiden kanssa Pohjois-Afrikassa.
19. marraskuuta – Stalingradin taistelu: Kenraali Žukovin joukot aloittivat vastahyökkäyksen ("Operaatio Uranus") Stalingradissa.
22. marraskuuta – Kenraali Paulus ilmoitti Hitlerille sähkeellä 6. armeijan jääneen saarroksiin Stalingradiin.
2. joulukuuta – Manhattan-projekti: maailman ensimmäinen ydinreaktori saavutti kriittisyyden Chicagon yliopistossa. Hanketta johti Enrico Fermi ja reaktori toimi mm. nykyaikasten laivasto- ja ydinvoimareaktorien prototyyppinä.
12. joulukuuta – Saksan 4. panssariarmeijan hyökkäys, Wintergewitter, alkoi, tavoitteenaan vapauttaa Stalingradiin saarretut joukot. Se eteni noin puoleenväliin tavoitteestaan.

muokkaa Syntyneitä

1. tammikuuta – Juha Pihkala, Tampereen hiippakunnan piispa
8. tammikuuta – Stephen Hawking, englantilainen fyysikko
16. helmikuuta – Kim Jong Il, Pohjois-Korean johtaja
5. maaliskuuta – Hannu Karpo, suomalainen toimittaja
13. maaliskuuta – Scatman John, yhdysvaltalainen jazz-muusikko (k. 1999)
17. maaliskuuta – John Wayne Gacy, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja
26. maaliskuuta – Erica Jong, yhdysvaltalainen kirjailija
27. maaliskuuta – Piers Courage, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja
17. huhtikuuta – Jouko Turkka, suomalainen kirjailija ja teatteriohjaaja
20. huhtikuuta – Arto Paasilinna, suomalainen kirjailija
28. huhtikuuta – Kauko Juhantalo, suomalainen lakimies ja poliitikko
12. toukokuuta – Arto Noras, suomalainen sellisti
22. toukokuuta – Theodore Kaczynski ("Luddiitti"), yhdysvaltalainen sarjamurhaaja
22. toukokuuta – Tuija Vuolle, suomalainen näyttelijä
24. toukokuuta – Hannu Mikkola, suomalainen ralliautoilija
27. toukokuuta – Juhani Markola, suomalainen laulaja
5. kesäkuuta – Jorma Reini, suomalainen lakimies ja valtakunnansovittelija (k. 1998)
9. kesäkuuta – Veijo Baltzar, suomalainen kirjailija
11. kesäkuuta – Antero Karapalo, suomalainen urheilutoimittaja
18. kesäkuuta – Paul McCartney, englantilainen muusikko ("The Beatles")
30. kesäkuuta – Tuula-Liina Varis, suomalainen kirjailija ja toimittaja
10. heinäkuuta – Ronnie James Dio, yhdysvaltalainen rock-laulaja
13. heinäkuuta – Harrison Ford, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. heinäkuuta – Matti Siitonen ("Fredi"), suomalainen laulaja
23. heinäkuuta – Erika Blanc, italialainen näyttelijätär
23. heinäkuuta – Myra Hindley, lasten sarjamurhaaja (k. 2002)
27. heinäkuuta – Mick Jagger, brittiläinen muusikko ("The Rolling Stones")
27. heinäkuuta – Jyrki Hämäläinen, suomalainen toimittaja
28. heinäkuuta – Kaari Utrio, suomalainen kirjailija
8. elokuuta – Seppo Hanski, suomalainen iskelmälaulaja
20. elokuuta – Isaac Hayes, yhdysvaltalainen soullaulaja (k. 2008)
1. syyskuuta – Jukka Kuoppamäki, suomalainen laulaja, säveltäjä ja sanoittaja
3. syyskuuta – Lasse Naukkarinen, suomalainen elokuvaohjaaja
21. syyskuuta – Veikko Salmi ("Vexi Salmi"), suomalainen sanoittaja
18. syyskuuta – Marco Rota, italialainen Disneyn eläinmaailman sarjakuvan tekijä
24. syyskuuta – Ilkka Lipsanen ("Danny"), suomalainen laulaja ja tuottaja
15. marraskuuta – Daniel Barenboim, israelilainen pianisti ja kapellimestari
17. marraskuuta – Martin Scorsese, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
19. marraskuuta – Calvin Klein, yhdysvaltalainen muotisuunnittelija
26. marraskuuta – Viktor Klimenko, suomalainen laulaja ja näyttelijä
27. marraskuuta – Jimi Hendrix, yhdysvaltalainen muusikko
29. marraskuuta – Ilkka Taipale, suomalainen lääkäri ja poliitikko
18. joulukuuta – Keith Richards, brittiläinen muusikko ("The Rolling Stones")
18. joulukuuta – Timo Jämsen, suomalainen muusikko
23. joulukuuta – Jouko Kajanoja, suomalainen poliitikko

muokkaa Kuolleita

20. tammikuuta – Erkki Kivijärvi, suomalainen kirjailija, lehti- ja teatterimies
30. tammikuuta – Artturi Järviluoma, suomalainen kirjailija
9. helmikuuta – Lauri Kristian Relander, Suomen presidentti
22. helmikuuta – Stefan Zweig, itävaltalainen kirjailija
12. maaliskuuta – Robert Bosch, saksalainen teollisuusmies
15. huhtikuuta – Robert Musil, itävaltalainen kirjailija
24. huhtikuuta – L. M. Montgomery, kirjailija
27. huhtikuuta – Kaarlo Linkola, suomalainen kasvitieteilijä
1. kesäkuuta – Ernest Pingoud, suomalainen säveltäjä
4. kesäkuuta – Reinhard Heydrich, saksalainen natsijohtaja (salamurha)
19. kesäkuuta – Alois Eliáš, tšekkoslovakialainen kenraali, Böömin-Määrin protektoraatin pääministeri (teloitettu)
21. syyskuuta – Tatu Vaaskivi, suomalainen kirjailija ja arvostelija
25. syyskuuta – Emil Wikström, suomalainen kuvanveistäjä
12. marraskuuta – Elmer Niklander, suomalainen keihäänheittäjä
3. joulukuuta – Wilhelm Peterson-Berger, ruotsalainen säveltäjä ja musiikkikriitikko
9. joulukuuta – Oskari Mantere, suomalainen koulumies ja poliitikko

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1942

muokkaa Lähteet

↑ Operation "Cerberus" (11–13 February 1942) www.scharnhorst-class.dk. Viitattu 11.06.2007.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1942.