Kartelli.html |
| | | ca | | | de | | | en | | | es | | | fr | | | it | | | nl | | | no | | | pl | | | pt | | | ru | | | ro | | | fi | | | sv | | | tr | | | vo | | |
| |  |
Kartelli on talouselämässä yritysten yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoli tai siihen verrattava asema markkinoilla. Kartellin jäsenet pyrkivät jäädyttämään hintatason, rajoittamaan hyödykkeen tarjontaa ja tukahduttamaan kilpailua sopimalla keskenään hyödykkeiden toimittamisesta ja hintatasosta. Kartelli on epätäydellistä kilpailua, monopolien tavoin ne aiheuttavat kuluttajille tappiota.
Muun muassa itävaltalaisen taloustieteen näkemyksen mukaan kartellit voivat kuitenkin myös lisätä kansantalouden tehokkuutta,[1] koska kartelli voi olla edellytys tuotantopääoman hankkimiseksi tai välttää ylikapasiteettia ja päällekkäisyyttä tai edistää innovaatioita ja palveluja.
Kartellit on kielletty useimmissa maissa lainsäädännöllä. Toisin kuin Euroopassa, Yhdysvalloissa kartelli on rikos, josta voi joutua vankilaan. EU on tiukentanut sakotuskäytäntöjään tuntuvasti 2000-luvulla. Suomessa kartellisakot ovat edelleen olleet erittäin pieniä. Vuodesta 2004 Suomen kilpailulain mukaan kartellista ensimmäiseksi kanteleva säästyy sakoilta. EU:n kilpailulakiin sisältyy samankaltainen armahdussäännös.[2]
Esimerkki kansainvälisesti laillisesta kartellista on öljyntuottajavaltioiden yhteenliittymä OPEC.
| Suomalaisyritysten kartellisakkoja[3] | ||
|---|---|---|
| EU:n kartellisakot | ||
| Yritys | Sakot (milj. €) | Vuosi |
| Kone (hissit) | 143 | 2006 |
| UPM-Kymmene (muovisäkit) | 56 | 2004-... |
| Kemira (vetyperoksidi) | 33 | |
| M-Real (Zanders) | 30 | |
| Finnpap | 20 | |
| Outokumpu kupariputket | 18 | |
| Suomen kartellisakot | ||
| Yritys | Sakot (milj. €) | Vuosi |
| Finnpap (puukauppa) | 5 | |
| Metsäliitto, Stora-Enso, UPM-Kymmene (puukauppa) |
3 kukin | |
| Kilpailuviraston ja oikeuden käsittelyssä | ||
| Yritys | vaatimus (milj. €) | Vuosi |
| Lemminkäinen, Valtatie, Skanska, NCC ym. (asfaltti) |
97 | 2002-... |
| Stora-Enso (puukauppa) | 30 | |
| Metsäliitto (puukauppa) | 21 | |
| Suomen Hiusyrittäjät, (kampaamo)[4] |
0,033 | |
Sisällysluettelo |
muokkaa Suomi
- Keväällä 2004 UPM-Kymmene kanteli paperikartellista.
- Vuonna 2006 Kone sai Saksan ja Hollannin hissikartellista komissiolta ennätyssakot 142 miljoonaa euroa.
- Suomen suurin kartelli, asfalttikartelli päätetään markkinaoikeudessa alkuvuonna 2008. Kartellin myötä kohonneen hintatason ja suuremmat voitot yhtiöille maksoivat veronmaksajat ylihintaisten tierakennusurakoiden kautta. Kilpailuvirasto vaatii kartellilta 97 miljoonaa euroa, josta Lemminkäiseltä 68 miljoonaa.
- YIT-Yhtymä Oy ja Skanska Pohjanmaa Oy syyllistyivät KHO:n päätöksen mukaan tarjouskartelliin vuonna 2001.[5]
muokkaa Aiheesta muualla
- Kartellit ja muut horisontaaliset kilpailunrajoitukset Kilpailuvirasto
- Kilpailuvirasto Vuosikirja 2002
- Suomen laki kilpailunrajoituksista (480/1992), ml. muutossäädös 318/2004
muokkaa Katso myös
muokkaa Lähteet
- ↑ Matti Vihanto: ABSTRAKTIT OIKEUSPERIAATTEET DYNAAMISEN KILPAILUPROSESSIN EDELLYTYS
- ↑ Kyllä kartelli opettaa, Liikejuridiikka 1/2007, s. 15-18
- ↑ Kyllä kartelli opettaa, Liikejuridiikka 1/2007, s. 15-18
- ↑ Kilpailuvirasto esittää seuraamusmaksua Suomen Hiusyrittäjille Kilpailuvirasto lehdistötiedote 27.8.2007
- ↑ Kilpailuvirasto Vuosikirja 2002